Äänellä itkeminen

Äänellä itkeminen

ÄÄNELLÄ ITKEMINEN


Karjalainen itkuvirsi eli äänellä itkeminen on vanhan tradition säätelemää, erityisellä sävelkululla ja itkukielellä esitettyä valitusrunoutta. Se on kokonaisvaltainen tunne- ja rituaalikieli, jossa sanat, sävel ja esitystilanne muodostavat erottamattoman kokonaisuuden.


Itkuvirsiperinteen juuret ovat syvällä muinaiskarjalaisessa kansankulttuurissa. Se säilyi osittain vielä 1900-luvulle asti, kunnes viimeistään toinen maailmansota hajotti perinteisen karjalaisen elämänmuodon. Suomessa itkuvirsiä alettiin tallentaa ja tutkia 1800-luvulla. Venäjän Karjalassa itkuja on tallennettu 1970-luvulle asti.


Varsinaisesti itkuvirsi on tutkijoiden antama ja käyttämä termi. Karjalaisia nimityksiä olivat esimerkiksi iänel´itku, itku, virsitys, virsittäminen, luvottelu, luadiminen, loihaaminen.


Karjalaiset itkijänaiset, itkijät, itkettäjät, olalliset, eestä itkijät, johdattelivat itkujen avulla erityisesti eroon ja siirtymiin liittyviä rituaaleja, joista merkittävimpiä olivat häät ja hautajaiset. Itkujen avulla ylläpidettiin yhteisön ja yksilön elämän tasapainoa tämänilmaisissa ja kommunikoitiin kuoleman rajan yli suvun vainajille tuonilmaisiin. Yhteiset itkutilanteet antoivat luvan myös yksityisten tunnepatoumien purkamiselle ja itkemiselle sallitussa, turvallisessa muodossa.


Itkuilla purettiin voimakkaita tunteita myös rituaalien ulkopuolella niin kutsutuissa tilapää- eli arkielämän itkuissa. Tilapääitkuilla ilmaistiin iloja ja suruja, kiitollisuutta ja toivoa. Itkuilla toivotettiin tervetulleeksi, hyvästeltiin erotessa sekä saateltiin matkallelähtijöitä. Itkettiin myös kunnioituksen osoituksia ja oman tai läheisten elämänvaiheita. Karjalaisille äänellä itkeminen oli syvien tunteiden kieltä koko kirjossaan.


Perinteenmukainen, arkikielestä poikkeava itkukieli sisäistettiin kuulonvaraisesti kylä- ja sukuyhteisön elämässä. Koristeellisessa ja vertauskuvallisessa itkukielessä korostui kunnioittava, hellä ja hoivaava sävy myös vaikeista kohtaloista itkettäessä. Perinnearkistoihin tallennetuista itkuista avautuu toivoon ja huojennukseen tähtäävä elämänmyönteinen asenne ja pyrkimys elämän tasapainoon niin yksilön kuin yhteisön tasolla.



PERINTEEN ELPYMINEN


Vuosituhannen vaihteessa äänellä itku alkoi kiinnostaa laajemmin. Heräsi tarve oppia tuntemaan perinnettä sekä kysymys siitä, voiko nykypäivän suomalaisena käytännössä oppia tuottamaan itkuvirsiä osana oman aikamme kulttuuria.

Vuonna 1998 järjestettiin ensimmäinen itkuvirsikurssi ja sen myötä kurssitoimintaa alettiin aktiivisesti kehittää ja jatkaa. Vuonna 2001 perustettiin itsenäinen, valtakunnallinen Karjalan Liiton jäsenyhdistys Äänellä Itkijät ry. Vuoteen 2018 mennessä yhdistys on pitänyt 160 itkukurssia eri paikkakunnilla Suomessa sekä ulkomailla ja osallistujia on ollut lähes 2000.


Vuosien varrella yhdistystoiminnassa ovat olleet mukana kouluttamassa ja/tai asiantuntijoina evakkoitkijät Martta Kuikka (os. Matrona Pentunen, 1921 Suojärvi – 2005 Ilomantsi) ja Klaudia Vonkkanen (os. Buljugin, 1916 Mäkiselkä – 2001 Varkaus), yhdistyksen perustaja ja kunniapuheenjohtaja Pirkko Fihlman, itkuvirsitutkijat Aleksandra ja Eila Stepanov, itkuvirsistä väitellyt perinteentutkija Anna-Liisa Tenhunen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran erikoistutkija Senni Timonen sekä kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitinen. Myös itkuvirsiaiheesta pro gradu työnsä kirjoittaneet muusikot Liisa Matveinen ja Tuomas Rounakari ja ovat yhdistyksen pitkäaikaisia kouluttajia. Yhdistys on alusta asti tehnyt hedelmällistä yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa, joka myös kerää ja tallentaa nykyitkuja. Vuonna 2013 julkaistiin yhdistyksen oma Cd-levy Äänellä itketty – Itkuvirsiä tämän päivän Suomesta.


Äänellä itkijä Martta Kuikka painotti itkuperinteessä sen hoitavaa, tunnepatoumia purkavaa vaikutusta sekä läsnä olevan yhteisön merkitystä. Tämä teema on alusta asti ollut yhdistyksen luotsaaman nykyitkun olennainen sisältö. Yhdistys välittää tutkittua ja kokemustietoa äänellä itkusta perinteenä ja prosessina itkuvirsikursseilla sekä erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja seminaareissa ympäri Suomea.



NYKYITKU, 2000-LUVUN ITKUVIRSI


2000-luvulle tultaessa historiallinen, suulliseen traditioon perustuva itkuvirsi on muovautunut suomalaiseksi nykyitkuksi. Se vaalii karjalaista itkuperintöä soveltaen vanhaa ilmaisumuotoa itkijän omalle (nyky)kielelle modernien yhteisöjen tarpeisiin. Ikivanha äänellä itkemisen taito taipuu edelleen ihmisten murheiden ja riemujen purkamiseen ja myötäelämiseen. Äänellä itku sitoo muinaisten itkettäjien, eilisen itkuäitien sekä nykyitkijöiden polut eläväksi ketjuksi.


Kutsumme äänellä itkua tänä päivänä myös hoitavaksi itkuksi. Ääneen laulettu omakohtainen tunnekokemus auttaa vapautumaan tunnelukoista ja vahvistaa itkijän aitoa, persoonallista läsnäoloa sekä antaa tilaisuuden myötäelämiselle. Äänellä itkun jakaminen ja kuuleminen on parhaimmillaan huojentava, yhteisyyttä rakentava kokemus.


Ajassamme 2000-luvulla korostuvat yksilöllisyys, yksin pärjääminen ja tunneilmaisun pintapositiivisuus sekä toisaalta kasvoton vihapuhe. Äänellä itku toimii tälle vastavoimana. Se johdattelee meitä kiireettömään, turvalliseen ja persoonalliseen kohtaamiseen sekä aitoon yhteyteen toistemme ja itsemme kanssa. Me inhimilliset ihmiset tarvitsemme toisiamme ja olemme vastuussa paitsi itsellemme myös toinen toisillemme.


Nykyitkun taitoa harjoitellaan ja opitaan Äänellä itkijät -yhdistyksen itkuvirsikursseilla ja itkupiireissä. Yhdistys välittää tutkittua sekä kokemukseen perustuvaa tietoa itkuvirsistä perinteenä ja prosessina erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja seminaareissa ympäri Suomea.


Me Äänellä itkijät haluamme muistuttaa, että äänellä itku on vuosituhansien aikana syventynyttä kokonaisvaltaista sivistystä.


Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan!



Lue koko artikkeli: 






Eila Stepanovan artikkelit Karjalan Sivistysseuran sivuilla:





Lisää linkkejä tulossa!


Äänellä Itketty” Cd-levy


Levyllä on kahdeksan eri äänellä itkijän yhteensä yhdeksän nykyitkua. Jokainen esitys on sanoittajansa ja säveltäjänsä itse levylle itkulaulama, viimeinen itku on esitetty ilman sanoja.


Cd-levyn hinta on 15€ + postikulut. Levyn voi tilata sähköpostitse info@itkuvirsi.net.


Levyjä myydään myös useimmissa Äänellä itkijöiden avoimissa tilaisuuksissa käteisellä,

tilille maksu on myös mahdollista.



Klikkaamalla kuvaa näet sen isompana.